Olo on ollut kaikin puolin ihan ok, kunhan syön tasasin välein. Kuvottavaa oloa on kuitenkin pitkin päivää, se tulee sellasissa aalloissa ja menee kyllä usein hyvinkin nopeasti ohi. Merkittävin raskausoire on kuitenkin rintavarustuksen kasvu ja kipu sillä saralla. Pakko kai se on kohta suunnata rintaliiviostoksille. Ja tuo kipu, auts sanon minä. Mahalla nukkumisesta voi vaan uneksia ja yölläkin on pakko pitää jotain liivejä. Turvotus vatsan seudulla on myös ihan omaa luokkaansa iltaisin. Olen näistä oireista joka tapauksessa äärettömän onnellinen, sillä niiden takia jaksan uskoa, että kaikki on hyvin ja raskaus etenee.
Ja sitten tuohon stressiosioon. Stressaan ihan suunnattomasti sitä, että meneekö kaikki hyvin. Vielä en tästä raskaudesta osaa nauttia, sillä tuntuu, että edessä on vielä pitkä matka ja mitä tahansa voi sattua. Tiedän, että stressaaminen on turhaa, sillä itse en voi tähän asiaan vaikuttaa. Jos tämä on mennäkseen kesken, se menee, enkä sille mitään mahda. Mutta voi, toivon niin hartaasti, että pikkuinen jaksaa kasvaa ja saamme esikoisemme tammikuussa <3
Seuraava ultra on 14.6. Tämä on ns. ylimääräinen ultra, sillä toivoin tätä, kun np-ultraan tuntuu olevan vielä ikuisuus. Sitä ennen on kuitenkin viikon päästä ensimmäinen neuvolakäynti ja välissä myös käynti Taysissa tsekkaamassa, mikä on tilanne kilpirauhasen kanssa. Toivon, että on pysynyt liikatoiminnan puolella, lääkärin toiveen mukaisesti. Aiemmin osasin oireiden perusteella sanoa, mennäänkö liikatoiminnan vai vajaatoiminnan puolella, mutta nyt raskausoireet sekoittaa oloa sen verran, etten yhtään osaa sanoa, mikä tilanne on nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti