Sormet ristissä, ja välillä jopa kädet ristissä istun täällä.
Viime viikolla postiluukusta tipahtivat tilaamani ovulaatiotestit ja niinpä aloitin kiltisti testaamisen, jotta pääsisin kärryille, missä vaiheessa kiertoa mennään. Torstaina testiviiva oli tummempi kuin kontrolliviiva, joten tein vielä varmuuden vuoksi digitaalisen testin: hymynaama. Ovulaatio nyt? Mitä ihmettä? Ajattelin, että teen varmuuden vuoksi raskaustestin. Ja siitä tämä kaikki rukoileminen sitten lähtikin: haalea viiva. Tein sitten samantien digitaalisen testin (jotta varmistuin, etten näe omiani): raskaana 1-2 viikkoa.
Ihmetys. Pelko. Epävarmuus.
Tuosta hetkestä on nyt viikko. Yllä olevat tuntemukset ovat valloillaan edelleen. Hcg -arvo verikokeesta tiistaina oli 452 eli raskaana sitä ollaan. Seuraava verikoe otetaan maanantaina, koska itse niin halusin. Vaikka eihän se vielä mitään kerro. Ultraan on vielä monen monta tuskaisaa päivää.
Toivon, sydämeni pohjasta, todellakin toivon enemmän kuin mitään muuta, että tämä raskaus onnistuisi.
Voin vaan toivoa, että nyt olisi vihdoin teidän vuoronne. <3
VastaaPoistaOnnea ihan hurjasti!
VastaaPoistaToivon kovasti, että tämä raskaus teillä onnistuu viimein! Menetkö tavallista aiemmin ultraan? Välitin sulle muuten tunnustuksen blogissani :-)
VastaaPoistaOnnittelut vielä täälläkin! Toivottavasti kaikki on hyvin ja viikonlopusta nautit suhteellisen rauhallisena :)
VastaaPoistaOnnea ! Ja peukut pystyssä täällä ollaan, että kaikki menisi hyvin ! :)
VastaaPoista