Esittelyn jatkoa

Sain pyynnön, että kertoisin oman tarinani kuten muutkin projektilaiset, joten tässä oma "eilen, nyt ja huomenna" -tarinani :)

Puoli vuotta sitten vauvakuume oli kova ja odotus korkealla. Olin juuri jättänyt e-pillerit pois ja odottelin, josko vaikka heti tärppäisi, vaikken siihen uskonutkaan. Jostain syystä lähdin alusta alkaen vauvaprojektiin sillä asenteelle, että tässäpä voikin kestää, ennen kuin tärppää. Toisaalta ihastelin omaa asennettani, että en kuvittele liikoja ja pääse heti pettymään, mutta toisaalta pelkäsin, että maalailenko piruja seinälle pessimistellä suhtautumisellani. Joka tapauksessa puoli vuotta sitten oli enemmän tai vähemmän TJOT-fiilis, etenkin miehen puolelta.

Nyt yritystä on takana päälle 7 kk ja mielen valtaa välillä suunnaton ahdistus. Maaginen puolen vuoden raja on ylitetty ja kaikenlaiset ajatukset pyrkivät mieleen...en ole siis kuitenkaan missään nimessä menettänyt toivoani, mutta malttamaton olen, sen myönnän. TJOT-meininki on jäänyt ja nyt yritetään kunnolla ja tähän on mieskin lähtenyt mukaan :) Toisina päivinä olen ihan ok sen kanssa, että vielä ei ole tärpännyt ja toisina päivinä tekisi mieli itkeä, kun ei ole vielä tärpännyt. Ja vauvaunia olen nähnyt viime aikoina ihan liian usein :)

Puolen vuoden päästä toivon olevani raskanaa, vaikka ihan alkumetreilläkin. Sen pidemmälle en halua ajatella :)

Muutoin ei ole mitään kummallista tapahtunut, tiistaina on tosiaan gynekologikäynti, sitten voi olla jotain kerrottavaa. Käynti osuu sopivasti noin puoleen väliin kiertoa, ihan hyvä niin.