Tähän väliin haluan kiittää edelliseen avautumiseeni kommentoineita. Kiitos <3 On jännä huomata, kuinka muutama tsemppaava kommentti voi muuttaa mielialaa. Yhtenä hetkenä sitä on surullinen ja ahdistunut, toisena hetkenä iloinen. Joka tapauksessa te loitte sitä uskoa minuun ja nyt tuntuu siltä, että tahdon ja aion tapaamiseen osallistua.
Nyt on todennäköisesti kp11. Luulin olevani tästä ihan varma, mutta vuoto kesti vain kolme päivää, joten väkisinkin aloin pohtimaan, että olisko sittenkin pitänyt tulkita kp1 jo aiemmin alkaneeksi. Nyt sitten vissiin onkin testailtava ovista, jotta voin aloittaa lugesteronit oikeaan aikaan. Lääkäri määräsi kp15 alkaen, mutta mielellään vasta oviksen jälkeen eli kai se on pakko testata.
Joulukin lähestyy. En toivo lahjaksi mitään. Toivon kuitenkin erittäin hartaasti, että ensi jouluna meillä olisi lapsi tai odottaisin jo lasta. Mutta muuta en voikaan kuin toivoa tätä. Niin kovasti.
11.1.2013 lähestyy myös. Se olisi ollut ensimmäisen lapsemme laskettu aika, mikäli kaikki olisi mennyt hyvin. Mietin sitä pientä sydämen sykettä, jonka ehdin nähdä ja kuinka olisinkaan halunnut nyt sen tammikuussa nähdä rinnallani. Sydämeni itkee edelleen.
Pakko kommentoida tuota sun kierron vaihetta. Minulla on myös kp 11 ja kuukautiset olivat normaalia lyhemmät, koska varmaan sitten määritin kp 1 väärin. Pitäisi myös aloittaa terolut, joten pakko testailla ovulaatiota. Että aika samoissa vaiheissa tässä mennään :)
VastaaPoistaEn myöskään toivo lahjoja, toivon vain pientä elämänalkua, sitä suurinta lahjaa.
Ja osanottoni sinun pienestä, jota et koskaan saanut ;(
VastaaPoistaHienoa, että olosi on kohentunut! Toivottavasti tavataan!
VastaaPoistaLumi: Kiitos <3
VastaaPoistaIllusia: Tavataan, kyllä mä ilmestyn paikalle :)